YVAKO - Ympäristövaikutusten arvioinnin koulutus- ja osaamisportaali

Ketkä YVA:avat?

Ketkä YVA:avat ja ketkä voivat olla mukana YVA:ssa?

Hankevastaava

Taho, joka haluaa toteuttaa jonkin hankkeen, on YVA-termein ilmaistuna hankevastaava, joskus puhutaan myös toiminnanharjoittajasta. Hankevastaava voi olla esimerkiksi kaupunki tai yritys. Hankevastaavan velvollisuutena on toteuttaa YVA. Tunnettuja hankevastaavia Suomessa ovat esimerkiksi olleet Liikennevirasto (mm. tiehankkeita), VAPO (turvetuotanto) ja Fingrid Oy (voimajohtohankkeita). Edellä mainitut tahot ovat hankevastaavia, joille YVA-menettely on toistuvaa toimintaa sekä hankemuutosten että uusien hankkeiden suunnitteluun liittyen. Hankevastaavat voivat olla myös sellaisia, jotka joutuvat YVA-menettelyyn vain kerran. Hankevastaavalle YVA voi siis olla tuttua toimintaa, johon on jopa kehitelty omia toimialakohtaisia ohjeistuksia tai se voi olla hankevastaavalle lähtökohtaisesti, vieras, uusi ja menettelynä ainutkertainen asia.

Konsultti

Hankevastaava vastaa hankkeensa YVA:sta, mutta se ei yleensä käytännössä arviointia suorita. Lainsäädännöllisesti mikään ei estä hankevastaavaa toimimasta tässäkin suhteessa itse, mutta yleensä YVA tilataan kilpailutuksen kautta arviointeihin erikoistuneilta suunnittelutoimistoilta, joista käytetään yleisesti myös nimeä konsultti. Tällaisia Suomessa toimivia yrityksiä ovat mm. Ramboll, Pöyry, Finnish Consulting Group ja Sito. Viime aikoina isot kansainväliset toimistot ovat ostaneet pieniä suunnittelutoimistoja pois markkinoilta ja käytännössä suuret toimistot hoitavat suurimman osan Suomessa toteutettavista YVA-menettelyistä.

Yhteysviranomainen

YVA:n toteuttamisen kannalta kolmas tärkeä toimija on YVA-lain mukainen yhteysviranomainen. Yhteysviranomaisina toimivat alueelliset Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY:t) muissa kuin ydinenergiahankkeissa. Niissä yhteysviranomaisena toimii työ- ja elinkeinoministeriö. Yhteysviranomainen ohjaa ja koordinoi YVA-menettelyitä alueellaan ja hoitaa menettelyihin liittyviä tehtäviä, joita sille on laissa määritelty. Yhteysviranomainen mm. tarkistaa arviointiohjelman ja arviointiselostuksen ja antaa niistä lausuntonsa, hoitaa lainmukaiset tiedotukset ja kuulutukset sekä järjestää tarvittavat julkiset kuulemistilaisuudet. Yhteysviranomainen on viime kädessä se taho, joka määrittää arvioinnille vaatimustason.

Muut viranomaiset, asiantuntijat, järjestöt, kuka tahansa…

Näiden kolmen toimijaryhmän lisäksi YVA:an liittyy muita toimijoita, jotka ovat menettelyihin nähden ulkopuolisempia, mutta menettelyjen kannalta tärkeitä. YVA:a ei voi toteuttaa huomioimatta muiden lakien vaatimuksia. YVA:n toteuttamiseen liittyy viranomaisyhteistyötä, jonka toteutuminen on YVA-lain mukaan yhteysviranomaisen tehtävä. Käytännössä esimerkiksi yhteysviranomainen pyytää eri viranomaisilta lausuntoja hankkeen YVA-ohjelmasta ja YVA-selostuksesta. Omassa lausunnossaan yhteysviranomainen voi sitten antaa niiden pohjalta suosituksia ja ohjeita hankevastaavalle. Yhteistyö on käytännössä myös epävirallisempaa, keskusteluja ja tapaamisia eri toimijoiden kesken.

Yleensä yhteysviranomainen huomioi yhteydenotoissaan erityisesti myös alueellaan toimivat järjestöt, joiden intresseissä on osallistua suunnitteluun tai joiden intressien kohteisiin hanke saattaa vaikuttaa. Esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliitto on ollut aktiivisesti vaikuttamassa YVA-menettelyissä. Joskus myös alueen ihmiset järjestäytyvät pelkästään YVA-menettelyä varten saadakseen jäsennellymmän ja painokkaamman tavan omien näkökohtien ja kysymysten ilmaisulle, tai jo olemassa ollut asukasyhdistys aktivoituu vaikuttamaan.

Lähtökohtaisesti kuka tahansa yksityinen ihminen voi osallistua YVA:an, ilman järjestäytymistä tai vaadetta, että edustaa jotakin organisaatiota. Yksittäinen ihminenkin voi tuoda arviointimenettelyyn sellaista tietoa, joka vaikuttaa kokonaisuuteen.

 

lentokone.JPG